Perhekortti

Perhekortti
Johan Fredrik Ittelin, s. 15.9.1852 Kuusamo, k. 1933 Pummanki. Isä : Juho Ittelin, s. 1.5.1816 Kuusamo, k. 26.3.1865 . Äiti : Anna Briita Granroth, s. 18.11.1816 Kuusamo, k. .		Anna Liisa Pesonen, s. 2.2.1849 Kuusamo, k. 1930 . Isä : Sigfrid Pesonen, s. 1.1.1821 Kuusamo, k. 28.1.1906 Kuusamo. Äiti : Kaisa Sofia Mustonen, s. 22.3.1812 Kuusamo, k. 6.4.1894 Kuusamo.
Vihitty : 27.6.1875 Pummanki

1. Kondrad Ittelin	s. 3.12.1876 Pummanki	k. 7.10.1877 Pummanki
2. Juho Pietari Ittelin	s. 14.8.1878 Pummanki	k. 1.7.1958 Alatornio
3. Fredrik Wilhelm Ittelin	s. 8.4.1880 Pummanki	k.
4. Frans Oskar Ittelin	s. 6.5.1883 Pummanki	k. 11.5.1906 Pummanki
5. Sofia Everina Ittelin	s. .8.1887 Pummanki	k.
6. Maria Aleksandra Ittelin	s. 11.10.1890 Pummanki	k. 1932 Petsamo
7. Kustaa Herman Ittelin	s. 22.2.1894 Pummanki	k. 21.7.1906 Pummanki

Miehen asutushistoria:	Vaimon asutushistoria:
2 TIME 19:00:28 Sensitive:0 3 TIME 19:00:24	Kuusamon rippikirjat 1843 - 1849 s. 91 - Lämsä, Torpparit Anna Liisa oli jälkeläistensä kertoman mukaan eriitäin lujatahtoinen ja tomera nainen; hän oli "isäntä" talossa. Hänen käsiensä kautta kulkivat kai 2 CONC kki talon rahavarat, niin tulot kuin menotkin. Mies toi ansiot taloon kalastuksesta, hän itse myymällä voita ja lampaanvilloja pääasiallisesti Norjan Vardöhön ja Ven 2 CONC äjän Arkangeliin. Häntä kutsuttiin "Reken muoriksi" miehensä Fredrikin kutsumanimen Rekke mukaan. Hän oli kuppari ja parantaja. Keräämistään kasveista hän teki l&au 2 CONC ml;äkkeitä ja hauteita ja paransi monenlaisia vaivoja ja sairauksia, oli lapsenpäästäjä ja verenseisauttaja. Hän osasi lukea ja opetti taidon poikansa lapsille, jotka venäjän vallan aikana venäläistä koulua käydessään lukivat ainoastaan Venäjän kielt& 2 CONC auml;. Laskentoa hän hyvänä kauppamiehenä opetti myös, "etteivät nuo ryssän kauppamiehet pääse pettämään", oli hän opetustaan perustellut.< 2 CONC /p> Sunnuntai kodissa rauhoitettiin kokonaan työnteolta; vain välttämättömin, karjanhoito suoritettiin. Sunnuntaisin myös kyläiltiin. Suurin osa Pummangin kylän 2 CONC väestä oli kuusamolaislähtöisiä, huomattava osa sukulaisia keskenään. Sekä ämmi että ukki olivat erinomaisen hyvä-äänisiä laulajia ja ukin oli osallistuttava sunnuntaisin veisaamaan pari virttä ämmin kanssa. Ämmin mie 2 CONC lestä Jumalan antamaa laulun lahjaa saattoi käyttää vain virren veisuuseen. Ukki oli laulellut mielellään maallisiakin lauluja, mutta vain silloin, kun ämmi ei ollut 2 CONC kuulemassa. Ämmi oli ollut tiedoiltaan ja taidoiltaan monipuolinen ja jos joku sattui hänen tietämystään epäilemään, hän oli tokaissut: "Minä tiijän, min& 2 CONC auml; olen ollu pappilassa." Ei ole tietoa missä ominaisuudessä hän on "pappilassa ollut", ehkä nuoruudessaan piikana tai lapsuudessaan papin koulussa, josta lukutaito oli perä 2 CONC ;isin. Itseenä, omiin voimiinsa ja Jumalaan luottaen 1800-luvun loppupuolella kuusamolaisia nuoria, ämmi mukaanlukien, lähti rohkeasti tuntemattomaan, parempaa elämää, leve&a 2 CONC uml;mpää leipää etsimään ja löytyihän se, vaikkakin ankarasti työtä tehden. Meri antoi aina sekä leivän että särpimen.

Miehen asutushistoria:

Vaimon asutushistoria:

2 TIME 19:00:28 Sensitive:0 3 TIME 19:00:24

Kuusamon rippikirjat 1843 - 1849 s. 91 - Lämsä, Torpparit

Anna Liisa oli jälkeläistensä kertoman mukaan eriitäin lujatahtoinen ja tomera nainen; hän oli "isäntä" talossa. Hänen käsiensä kautta kulkivat kai 2 CONC kki talon rahavarat, niin tulot kuin menotkin. Mies toi ansiot taloon kalastuksesta, hän itse myymällä voita ja lampaanvilloja pääasiallisesti Norjan Vardöhön ja Ven 2 CONC äjän Arkangeliin.
Häntä kutsuttiin "Reken muoriksi" miehensä Fredrikin kutsumanimen Rekke mukaan. Hän oli kuppari ja parantaja. Keräämistään kasveista hän teki l&au 2 CONC ml;äkkeitä ja hauteita ja paransi monenlaisia vaivoja ja sairauksia, oli lapsenpäästäjä ja verenseisauttaja.
Hän osasi lukea ja opetti taidon poikansa lapsille, jotka venäjän vallan aikana venäläistä koulua käydessään lukivat ainoastaan Venäjän kielt& 2 CONC auml;.
Laskentoa hän hyvänä kauppamiehenä opetti myös, "etteivät nuo ryssän kauppamiehet pääse pettämään", oli hän opetustaan perustellut.< 2 CONC /p>
Sunnuntai kodissa rauhoitettiin kokonaan työnteolta; vain välttämättömin, karjanhoito suoritettiin. Sunnuntaisin myös kyläiltiin. Suurin osa Pummangin kylän 2 CONC väestä oli kuusamolaislähtöisiä, huomattava osa sukulaisia keskenään.
Sekä ämmi että ukki olivat erinomaisen hyvä-äänisiä laulajia ja ukin oli osallistuttava sunnuntaisin veisaamaan pari virttä ämmin kanssa. Ämmin mie 2 CONC lestä Jumalan antamaa laulun lahjaa saattoi käyttää vain virren veisuuseen. Ukki oli laulellut mielellään maallisiakin lauluja, mutta vain silloin, kun ämmi ei ollut 2 CONC kuulemassa.
Ämmi oli ollut tiedoiltaan ja taidoiltaan monipuolinen ja jos joku sattui hänen tietämystään epäilemään, hän oli tokaissut: "Minä tiijän, min& 2 CONC auml; olen ollu pappilassa." Ei ole tietoa missä ominaisuudessä hän on "pappilassa ollut", ehkä nuoruudessaan piikana tai lapsuudessaan papin koulussa, josta lukutaito oli perä 2 CONC ;isin.
Itseenä, omiin voimiinsa ja Jumalaan luottaen 1800-luvun loppupuolella kuusamolaisia nuoria, ämmi mukaanlukien, lähti rohkeasti tuntemattomaan, parempaa elämää, leve&a 2 CONC uml;mpää leipää etsimään ja löytyihän se, vaikkakin ankarasti työtä tehden. Meri antoi aina sekä leivän että särpimen.